23.4.06

AINO & HEIDI: Metsät ja naiset pysyvät fokuksessa


Matka kantoi hedelmää.

Saimme kuin saimmekin kokoon hankesuunnitelman rungon jolle tuleva MFC:n ja Dodon yhteistyö tulee perustumaan.

Tästä pitkähköstä hiekanjyvästä löytyvät pääosat hankesuunnitelmasta, joka syntyi Malissa käytyjen keskustelujen, kokemusten ja uudelleenformulointien kautta. Sitä käytämme pohjana, kun rustaamme Oonan kanssa hanketukihakemusta Ulkoasiainministeriön kehityspoliittiselle osastolle. Hanketuen hakuaika umpeutuu toukokuun lopussa, eli näiden puuhien parissa viihdymme vielä kiinteästi kesään asti.

-----

Miksi ympäristötyötä kehitysmaassa?

Dodon ja MFC:n yhteistyön tausta-ajatuksena on, että köyhyyden vähentämiseen tähtäävä kehitysyhteistyö ei yksin riitä. Kehitysmaiden hyvinvoinnin lisääminen ei ole kestävällä pohjalla, ellei samalla oteta huomioon ympäristön tilaa ja pyritä vahvistamaan ihmisten mahdollisuuksia tulla toimeen kuormittamatta ympäristöään kohtuuttomasti.

Hankkeen päätavoite: Aavikoitumisen torjunta Malissa

Hankkeen kesto: 3 + 2 vuotta (2007-2011)

Miksi aavikoituminen Malissa?

Aavikoituminen on yksi globaaleista ympäristöuhkista. Se tuntuu kovimmin Malin kaltaisissa kehitysmaissa mutta velvoittaa koko maailmaa jo sen vuoksi, että yksi sen tärkeimmistä syistä on yhteisesti aikaansaatu ilmastonmuutos.

Mali on yksi maailman köyhimmistä maista, jonka pinta-alasta noin kaksi kolmannesta on Saharan aavikkoa. Aavikoituminen on Malin vakavin ympäristöongelma, joka köyhdyttää luonnon monimuotoisuutta, vähentää pohjavesiä ja vaikeuttaa näin etenkin maaseudun ihmisten elinolosuhteita.

Hankealueeksi Malissa on valittu Bougoulan, Sanankoroban ja Dialakoroban kunnat pääkaupunki Bamakon ympäristössä, koska aavikoitumisongelma tuntuu niissä erityisen polttavana metsäpeitteen vähenemisen vuoksi. Puuta häviää alueella tällä haavaa niin paljon, että metsät eivät ehdi uusiutua. Tämä kiihdyttää eroosiota eli maan kulumista ja johtaa lopulta aavikoitumiseen.

Välitavoitteet:

- Kestävä metsien hyödyntämisen taso Bamakon ympäristökunnissa

- Malissa on käynnissä vilkas yhteiskunnallinen keskustelu ja ratkaisujen etsintä kotitalousenergiaan, metsien häviämiseen ja aavikoitumiseen liittyen. Keskustelussa ovat mukana myös maaseutukylien naisten edustajat

Miksi puunhakkuu ja naiset?

Bamakon ympäristön metsien häviämisen tärkeimmäksi syyksi on identifioitu puiden hakkuu polttopuukaupan tarpeisiin. Puuta hakataan maaseutukunnissa pääkaupungin polttopuutarpeeseen, jota muuttoliike ja väestönkasvu kaiken aikaa kasvattavat. Puu on Bamakossa edelleen yleisin, halvin ja perinteisin kotitalousenergian lähde.

Ongelmallista on, että polttopuuta hankitaan yksinomaan alueilta, jotka ovat lähellä kaupunkeja ja helposti saavutettavissa. Malissa on myös alueita, missä metsänkasvutase on positiivinen, ja mistä puuta voitaisiin kaataa kestävällä tavalla.

Kaupallista puunhakkuuta harjoittavat pääasiassa maaseudun naiset. Puukaupalla he hankkivat käteistuloja, joita tarvitsevat perheen kuluihin. Kylissä tehtyjen haastattelujen mukaan puunhakkuu on naisille raskasta ja vastenmielistä työtä, jota he tekevät vain pakon edessä ja parempien elinkeinojen puutteessa. Maaseutukylien köyhyys on tärkein tekijä, joka ajaa naiset hakkaamaan puuta.

Puuhun asennoidutaan maaseudulla ilmaisena tulonlähteenä, joka on helpoiten saatavilla. Kylien ympärillä kasvavat metsiköt ovat vuosisatoja tarjonneet ruuanlaittoon ehtymättömän energianlähteen. Naisten työksi määrittynyt ruuanlaitto on tarkoittanut myös polttopuun hakemista. Metsien hyödyntäminen on nyt kuitenkin käynyt kestämättömäksi ja vaarana on, että Bamakon ympäristökylien väki tuhoaa omat elämisen edellytyksensä.

Polttopuubisneksessä on monta muutakin tahoa kuin maaseudun naiset: Malin energia-alan viranomaiset, Bamakon kuluttajat, puudiilerit jotka ostavat puun kylistä. Hanke keskittyy maaseudun naisiin siksi, että he joutuvat jokapäiväisessä elämässään suorimmin kärsimään aavikoitumisen seurauksista ja ovat siksi motivoituneimpia tekemään asialle jotain. He ovat polttopuuketjun heikoin lenkki, koska puukauppa vaikuttaa suoraan heidän omaan tulevaisuuteensa. Koska naisilla on yhtäältä vähiten vaihtoehtoja puukaupalle ja toisaalta suurin tarve muutokselle, tehokkain keino torjua alueen aavikoitumista on puuttua naisten puunhakkuuseen.

Alueella on myös paljon kyliä, joissa puukauppaa ei harjoiteta. Joissakin kylissä puita ei ole koskaan hakattu myyntiin, joissakin kylissä päätös puukaupan lopettamisesta on tehty muutaman vuoden sisällä. Näiden kylien asukkaat osoittavat, että puubisnes ei ole välttämätön ehto toimeentulolle. Hankkeen ajatuksena on synnyttää puuta myyvissä kylissä vastaava asennemuutos ja tukea sen vahvistumista vaihtoehtoisten elinkeinojen avulla.

Hankkeen ongelmakentässä ovat siis esimerkinomaisesti näkyvillä maailman ympäristöongelmat pähkinänkuoressa: ihmiset toimivat lyhytnäköisesti ja tuhoavat siten hyvän elämän mahdollisuutensa tulevaisuudessa.

Toimintamuodot

1. Naisten osuuskuntamuotoisen elinkeino- ja koulutuskeskuksen perustaminen Bougoulan kuntaan

Keskuksen tarkoitus on helpottaa naisten siirtymistä puunhakkuusta kestävämpiin elinkeinoihin. Keskus tarjoaa koulutusta vaihtoehtoisissa elinkeinoissa, etenkin karitevoin valmistuksessa ja vihannesten viljelyssä, joihin kylien naiset ovat motivoituneita. Toiseksi se tarjoaa tehokkaat markkinointikanavat karitevoin ja vihannesten myyntiin, takaa tuotteista kohtuullisen tulon ja tarjoaa käytännön palveluja kuten paristojen lataamista ja viljan jauhatusta. Kolmanneksi osuuskuntana toimiva keskus tarjoaa naisille tilaisuuden tehdä oma-aloitteisesti motivoivaa yhteistyötä koulutusten järjestämisen ja tuotteiden myynnin parissa ja kehittää näin omia kykyjään. Naisten voimaantumisen tukemiseksi järjestetään lukutaitokoulutusta.

Aluksi keskuksen perustavat kahdeksan Sinsibere-kylän naisyhdistykset Bougoulan, Sanankoroban ja Dialakoroban kunnissa, mutta tavoitteena on laajentaa keskuksen toiminta koskemaan noin 20 kylää viidessä vuodessa. Keskus toimii osuuskuntana siten, että sen käytännön toimia pyörittävät jäsenmaksua maksavat jäsenet, joiksi hyväksytään kylien naiset.

Jäsenet vastaavat keskuksen toiminnasta aluksi hankkeen työntekijöiden ohjaamina mutta hankkeen päätyttyä oma-aloitteisesti. Jäsenet voivat tuoda keskukseen tuotteitaan myytäviksi ja osallistua koulutuksiin. Myös ulkopuoliset ei-jäsenet voivat tuoda tuotteitaan keskukseen ja hyödyntää sen palveluja. Jäsenille ehdot ovat kuitenkin edullisemmat. Keskuksesta käsin pidetään myös yhteyttä hankekyliin ja seurataan niiden tilannetta. Keskus sijaitsee Bougoulan kunnassa ja siihen kuuluu myös varastorakennus Sanankorobassa Bamakoon vievän tien varrella.

2. Vaikuttamistyö aavikoitumiskysymyksissä kylä-, kunta- ja valtiotasolla

Aavikoituminen Malissa on sen mittaluokan haaste, ettei sitä ratkaista puuttumalla yksin maaseudun naisten puunhakkuuseen. Hankkeen vaikuttavuutta laajennetaan siksi monen tason vaikuttamistyöllä, johon osallistetaan niin maaseudun naiset, malilainen yleisö kuin hankkeen suomalaiset toteuttajatkin.

Yhtenä hankkeen toimintamuotona on maaseutukylien naisten kykyjen ja itsetunnon kehittäminen niin, että he pystyvät ottamaan vastuun omista valinnoistaan, hahmottamaan ympäristömuutosten syy-yhteyksiä sekä osallistumaan ympäristöä koskevaan päätöksentekoon ja tiedotukseen

Olennaista vaikuttamistyössä on ”sankarinaisten” luominen: hankkeessa pyritään löytämään kylien naisten joukosta voimahahmoja, joita kannustetaan ylittämään perinteiden rajoitukset ja ryhtymään tehokkaiksi järjestöjyriksi ja poliittisiksi vaikuttajiksi. Näin he toimivat positiivisena esimerkkinä muille naisille, keräävät hankkeen teemoille huomiota ja edesauttavat viestin kulkeutumista laajemmalle yleisölle Maliin ja Suomeen.

Kunnallistasolla järjestetään säännöllisiä tapaamisia kunnallishallinnon ja maaseudun naisten välillä. Näin naisten kokemusperäinen tieto paikallisympäristön muutoksista välittyy alueen päättäjille ja samalla naiset oppivat ilmaisemaan itseään ja hahmottamaan itsensä tärkeiksi toimijoiksi, vaikuttajiksi. Naiset vierailevat myös Bamakon naisjärjestöissä puhumassa puunhakkuun vaikutuksista elinympäristöönsä.

Laajemman malilaisen keskustelun aikaansaamiseksi järjestetään kansalliselle ORTM-televisiokanavalle keskusteluohjelma aavikoitumis-, energia- ja puunhakkuuaiheesta. Sankarinaiset ovat keskustelussa mukana.

Keskustelua laajennetaan Malin ja Suomen välille vahvistamalla MFC:n ja Dodon sisällöllistä yhteistyötä. Kirjoitetaan vuosittain yhteistyössä artikkeli jostakin aavikoitumiseen liittyvästä ajankohtaisesta aiheesta, joka taustoittaa hankkeen laajempia ulottuvuuksia. Suomessa tiedotetaan aavikoitumisesta suurelle yleisölle ja tuodaan samalla esiin hankkeen sankarinaisten rooli muutoksen airuina.

* * *

Mitä tuumit tästä kaikesta? Olemmeko realistisia? Olemmeko unohtaneet jotakin oleellista?
Kommentit tervetulleita lokiin ja Heidin, Ainon tai Oonan sähköpostilaatikoihin!

2 Kommentit:

Blogger Qtea kirjoitti...

En muista, olenko aikaisemmin kysynyt, mutta olisin halunnut tietää, että mikä on bambaran kielen tilanne Malissa tällä hetkellä ja millä tavalla sankarinaisten elämään vaikuttaa ranskankielen osaaminen tai osaamattomuus. Tehdäänkö se keskusteluohjelma Malin tv:ssä ranskaksi vai bambaraksi? Ovatko ne yleensä ranskankielisiä?

25/4/06 17:57  
Anonymous Aino kirjoitti...

Erittäin tärkeä pointti tämä kieliasia! Malissahan on kieliä leegio, ja niistä bambara eli korrektimmin bamana on vanhastaan toiminut lingua francana eli eriheimoisten yhteisenä kielenä. Se rooli sillä on yhä nykyäänkin, koska maan virallista kieltä ranskaa osaavat vain kouluja käyneet.

Siis ilman muuta kylien naisten sankariutta pakostakin kutistaa ranskan taidon puute.

Toisaalta mitä telkkariin tulee kansallinen kanava lähettää ohjelmaa eri kielillä, siis paitsi ranskaksi ja bamanaksi myös ilmeisesti ainakin viidellä kuudella muulla kielellä.

Tämä suunniteltu keskusteluohjelma olisi luultavasti ranskan- ja bamanankielinen tai sitten kokonaan bamanan. Kaksikielisyys on Malissa tosi luontevaa, kieli saattaa oikullisesti muuttua jopa saman lauseen sisällä, joten kaksikielinen ohjelma olisi varmaan aivan normaali.

Minusta bamanankielinen ohjelma olisi ilman muuta paras, koska silloin sitä ymmärtäisi paljon useampi ja vallankin paljon useampi nainen kuin ranskankielistä ohjelmaa. Mutta en tunne Malin ORTM-kanavan Parlons-en -keskusteluohjelman formaattia, emme koskaan onnistuneet avaamaan telkkua oikeaan aikaan...

26/4/06 15:59  

Lähetä kommentti

Links to this post:

Luo linkki

<< Home