24.4.06

AINO: Jyviä ja akanoita - matkasta yleensä

Helsingissä maanantaina 17.4.2006

Ei auttane kuin tunnustaa, että Mali on takana ja edessä Suomen arki. Yhä etäämmäs haipuvat sotramapoikien huudot, kohtisuoran auringonpaisteen armottomuus, vatsaakääntävät tuoksut, säteilevät hymyt, kankaiden raisut väriyhdistelmät.

Mahdoton tehtävä on tietysti tiivistää matkan "tuloksia". Hanketta suunniteltiin, heiluttiin yhdessä jos toisessakin kylässä, tutustuttiin eri tyyppeihin, hämmästeltiin milloin mitäkin.

Väkisinkin fiilinki on se, että tällaisen hyppäyksen saldo on sangen sattumanvarainen. Eteen tuli kaikenlaista, mutta kuinka pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä saattaa tehdä? Varsinkin kun omin silmin tehtyjä havaintoja ei nyt voinut juuri suhteuttaa ennalta luettuun, bongausten satunnaisuus korostui.

Yksi ratkaisu tähän on tietysti uusi matka Maliin. Oikeastaan viime viikolla sain itseni motivoitumaan pakkauspuuhiin lähinnä ajattelemalla, että kotiinlähtö on väliaikainen järjestely ja että pian palaan takaisin jatkamaan harjoituksia.

Nyt kuitenkin alkaa näyttää siltä, että tänne pohjoiseen on jämähdettävä hiukan pitemmäksikin aikaa ja että Mali on kyllä sittenkin aika kaukana. Sitäkin ahkerammin täytyy siis harrastaa ekomatkailua musiikitse, kirjojen sivuitse, sähköpostitse, elokuvitse, mielikuvituksitse.

2 Kommentit:

Blogger Qtea kirjoitti...

Itsekkäistä syistä olen kovin iloinen siitä, että olette takaisin kuultavina, katseltavina ja kosketettavina. Suomestakin käsin voi muuten bloggata ;).

25/4/06 18:01  
Anonymous Tuuli kirjoitti...

Yhdyn QTean näkemykseen siitä, että on kivaa saada teidät takaisin Suomeen. Toisaalta suruttaa sekä teidän että itseni puolesta se, että tämä ikkuna ihmeelliseen Maliin sulkeutuu. Mut on ihanaa, kun on lisää ihmisiä, jotka on nähneet, kokeneet ja ymmärtäneet siitä kaikesta jotain.

26/4/06 19:46  

Lähetä kommentti

Links to this post:

Luo linkki

<< Home